Läpäisy

Läpäisy tarkoittaa sitä, että jokin tekijä tai aine voi päästä toisen läpi tai läpäistä sen esteen. Termiä käytetään sekä fysiikassa että biologiassa, lääketieteessä ja ympäristötieteissä silloin kun painopiste on siirtymässä ja todetaan, kuinka suuri osa jostakin komponentista siirtyy.

Fysikaalisessa ja teknisessä kontekstissa läpäisyä kuvataan usein läpäisykyvyn, transmittanssin tai läpäisykerroimen käsitteillä. Esimerkiksi valo, säteily tai kaasumolekyylit voivat läpäistä materiaalin eri määrin sen paksuuden ja koostumuksen mukaan. Valon läpäisy voidaan mallintaa Beer–Lambertin lain mukaisesti: I = I0 exp(-ε c l). Läpäisyyn vaikuttavat tekijät ovat materiaalin tiheys, paksuus, koostumus sekä olosuhteet kuten lämpötila ja taustatila.

Biologiassa ja lääketieteessä läpäisy viittaa solukalvon tai kudosten kykyyn sallia aineiden siirtyminen. Passiivinen diffuusio riippuu molekyylin koolla, lipofiilisellä ominaisuudella ja konentraatiogradientilla, kun taas aktiivinen siirto vaatii kuljetusproteiineja. Kalvot ovat usein selektiivisiä: ne säätelevät, mitkä aineet voivat siirtyä ja millä nopeudella.

Käytännön sovelluksia ovat suodattimet, puoliläpäiset kalvot kuten dialyysi, sekä rakennus- ja ympäristötekniikka, joissa mitataan kaasujen ja nesteiden läpäisyä. Läpäisyyn liittyy tunnuslukuja kuten permeabiliteetti P tai diffuusiokerroin D sekä läpäisynopeus J.