Käsittelykapasiteetin

Käsittelykapasiteetti on järjestelmän suoriutumiskykyä, jolla tarkoitetaan sen kykyä käsitellä määrätty määrä tehtäviä, datapaketteja tai virtoja tietyssä ajassa. Konseptia käytetään eri aloilla, kuten tietotekniikassa, telekommunikaatiossa, teollisuudessa ja logistiikassa. Käsittelykapasiteetti liittyy sekä läpäisyyn että viiveeseen, ja sitä arvioidaan usein kapasiteetin käytön, pullonkaulojen sekä skaalautuvuuden kontekstissa.

Tietotekniikassa käsittelykapasiteetti kuvaa suorituskykyä, jonka CPU, GPU tai muut prosessoriyksiköt pystyvät tarjoamaan. Se riippuu laskentatehosta, eli kellotaajuudesta, ytimien määrästä, rinnakkaislaskennasta sekä muistin ja I/O-bussien nopeuksista, sekä ohjelmistoarkkitehtuurista. Mittayksiköitä ovat FLOPS (floating-point operations per second) sekä läpäisykyky eli se, kuinka monta tehtävää järjestelmä pystyy suorittamaan sekunnissa.

Logistiikassa ja tuotannossa käsittelykapasiteetti tarkoittaa tuotantolinjan tai prosessiketjun maksimaalista kykyä käsitellä tuotteita tai tilauksia ajassa. Tämä riippuu raaka-aineen saannista, työvoimasta, koneiden käytöstä ja huollosta sekä mahdollisista pullonkauloista. Kapasiteetin suunnittelussa käytetään usein Littlein lakia ja jonoteorian periaatteita sekä analysoidaan odotuksia ja todellista läpäisyä.

Kapasiteetin hallinta kattaa suunnittelun, tasapainottamisen, skaalauskyvyn sekä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen. Käytännössä se tarkoittaa resurssien allokointia, varastonhallintaa, ennustamista ja suorituskyvyn seurantaa sekä sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Käsittelykapasiteetti voi viitata myös inhimilliseen kognitiiviseen kapasiteettiin, kuten työmuistin tilaan ja tiedon käsittelyn nopeuteen. Tässä kontekstissa rajoitteet vaikuttavat oppimiseen, päätöksentekoon ja toiminnan tehokkuuteen.