Kuvanveistot

Kuvanveistot ovat kolmiulotteisia taideteoksia, jotka syntyvät muotoilemalla, poistamalla materiaalia tai kokoamalla erilaisia osia. Ne voidaan toteuttaa perinteisillä materiaaleilla kuten kivellä, metallilla, puulla ja savea, sekä nykyaikaisemmilla materiaaleilla kuten betonilla, lasikuidulla tai komposiiteilla. Teosten aihepiiri voi olla realistinen, kuten ihmishahmot tai eläimet, tai abstrakti, pelkästään muotojen ja tilan tutkiminen.

Tekniikoita ovat veisto (materiaalin poistaminen), muovaus (mallinnus savea tai muovi­ta vahvittamateriaaleilla), valaminen (esim. pronssi), sekä erilaiset rakennus- ja kokoonpanotekniikat. Tekniikoiden yhdistäminen tilan kanssa on yleistä: moni kuvanveistos pohtii teoksen sijoittelua ympäristöönsä ja katsojan kiertoa.

Kuvanveisto on erityisen vahva osa julkista tilaa sekä museotarjontaa. Julkiset veistokset voivat toimia kaupungin identiteetin, muistojen tai arkkitehtuurin osana sekä tarjota paikkoja kohtaamiselle ja katseelle. Suomessa kuvanveisto on historiallisesti ollut merkittävä osa kulttuuriperintöä, ja monet teokset ovat kaupungin kaduilla, puistoissa ja aukioilla.

Suomessa on tuottanut kansainvälisesti tunnettuja kuvanveistäjiä, kuten Eila Hiltunen ja Wäinö Aaltonen, joiden teokset ovat osa kotimaista maisemaa. Kuvanveiston koulutus tapahtuu pääasiassa taide- ja korkeakouluissa, joissa opetetaan sekä perinteisiä että nykyaikaisia työskentelytapoja.