Kuvantamispainotteisuutta

Kuvantamispainotteisuutta on tilanne, jossa kuvan muodostus- ja tulkintaprosessi korostaa tiettyjä piirteitä tai alueita suhteessa muihin. Tämä voi vaikuttaa siihen, millaisia yksityiskohtia kuvasta pääsee havaitsemaan ja miten kuvaa tulkitaan.

Syyt voivat olla sensoreiden spektrinen vaste, valotus ja kontrastin hallinta sekä rekonstruktion ja kuvankäsittelyn algoritmit. Myös käytetyn aineiston valinta sekä esi- ja jälkikäsittely voivat vahvistaa painotusta tietyille piirteille.

Painotteisuutta voidaan mitata sekä objektiivisesti että subjektiivisesti. Objektiivisia mittareita ovat kontrastin ja dynaamisen alueen suhde, alueiden huomioarvo (saliency) sekä eri modaliteettien välisen informaation määrä. Arviointi voi perustua standardoituun testaukseen ja ammattilaistutkimuksiin.

Sovellukset: Lääketieteellinen kuvantaminen (MRI, CT, mammografia), teollinen kuvantaminen, kaukokartoitus sekä tekoälypohjainen kuvan tulkinta voivat kaikki kokea kuvantamispainotteisuuden vaikutuksia.

Riski on vääristynyt tulkinta, joka voi vaikuttaa päätöksiin ja oikeudenmukaisuuteen. Torjunta keinoja: standardointi ja kalibrointi, monilaitteistoinen testaus, phantomeiden käyttö sekä läpinäkyvä raportointi ja laadunvalvonta.