Kuuloimpulssien

Kuuloimpulssit ovat sähköisiä hermoimpulsseja, joita sisäkorvassa toimivat hiussolut tuottavat vasteena ääniaalloille. Ääniaaltojen katsotaan etenevän tärykalvon ja kuuloluiden kautta corticale, jolloin sisäkorvarakenteissa basilarmembrani värähtelyt muuttuvat sähköisiksi signaaleiksi. Sisäkorvan hiussolut (ih) ensisijaisesti transdukoivat mekaaniset liikkeet hermoimpulsseiksi ja välittävät ne spiral ganglionin neuroneille, jotka muodostavat kuulohermon VIII. parin aksiaalisen tiehyen kautta kohti aivorunon kuuloalueita. Ulkoiset hiussolut keskittyvät pääasiassa kuulon herkkyyden ja säätökyvyn vahvistamiseen ja tarkentamiseen aistinvaraisuuksien kautta.

Kuuloimpulssien kulku etenee seuraavasti: kuulohermo johtaa aktiviteetin aivorungon kuuloalueisiin, joissa tiedot käsitellään etenevästi kohti kuuloaivokuorta. Ydinjatkeen, ylä oliivin kompleksin ja alempien keskushermoalueiden kautta signaali saavuttaa keskiaivokuoren alueet, joissa äänen taajuus, aikamelu ja voimakkuus yhdistetään kuulohavaintoihin. Taajudessa kuuloimpulssit koodautuvat sekä paikkakohtaisesti (paikkakoodaus basilarikalvolla; korkeat taajuudet baseen, matalat apiceen) että aikakoodauksella (fasilirlock).

Käytännössä kuuloimpulssien tutkimuksessa käytetään kuuloaivorungon vasteita (ABR) ja muita kuulohermon toiminnan mittauksia, joilla voidaan arvioida kuulon toimivuutta sekä arvioida kuulontilat ja mahdolliset neurologiset poikkeavuudet.