Kronotyypillä

Kronotyypillä tarkoitetaan yksilön vuorokausirytmin preferenssejä: milloin herää, milloin on virkein ja milloin kaipaa unta. Kronotyyppi heijastelee sekä perinnöllisiä ominaisuuksia että ympäristötekijöitä ja voi muuttua elämän aikana. Yleisesti kronotyypit jaetaan kolmeen pääryhmään: aamutyyppeihin, iltatyyppiin ja välimuotoon. Aamutyypit ovat tyypillisesti virkeämpiä aamuisin ja nukahtavat aikaisemmin, kun taas iltatyyppit voivat kokea parhaan vireystilan illalla ja myöhäisenä. Välimuodot sijoittuvat näiden ääripäiden keskivaiheille.

Kronotyyppiarviointi tapahtuu tavallisesti kyselyiden avulla. Tunnetuimpia työkaluja ovat Morningness-Eveningness Questionnaire (MEQ) sekä Munich Chronotype Questionnaire (MCTQ), jotka kysyvät nukkumis- ja heräämisajoista sekä yksilön päivittäisestä toiminnasta. Tulokset tuottavat kuvan siitä, millaisia ajallis-kognitiivisia huippuja henkilöllä on ja kuinka hyvin hänen aikataulunsa sopivat hänen biologiseen rytmiinsä.

Käytännön merkitys kronotyypillä on laaja. Se vaikuttaa muun muassa univaikeuksiin, päivittäiseen suoritukseen ja tunteiden sekä vireystilan vaihteluihin. Epäsuhta kronotyypin ja sosiaalisen aikataulun välillä voi aiheuttaa sosiaalijetlagia, eli univajeen kertymistä arkipäivisin. Kronotyypin huomioiminen on yleistymässä terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työelämässä, missä pyritään sopeuttamaan työ-, opiskelu- ja leviämisaikataulut yksilöllisiin mieltymyksiin ja parantamaan elämänlaatua.