Kosteuttajina

Kosteuttajina tarkoitetaan aineita, jotka sitovat kosteutta ja auttavat ylläpitämään kosteutta sekä tuotteissa että ihon kosteudessa. Termi kattaa monenlaisia yhdisteitä, joita käytetään sekä elintarvikkeissa että kosmetiikassa sekä joissakin farmaseuttisissa valmisteissa. Kosteuttajat toimivat hygroskooppisina aineina, jotka vetävät kosteutta ympäröivästä ilmasta tai kosteudesta tuotteeseen ja voivat sitoa vettä molekyyleihin, jolloin kosteuspitoisuus pysyy tasaisempana.

Esimerkkejä yleisistä kosteuttajista ovat glyseroli (glyseroli), propyleeniglykolia sekä sorbitoli sekä ureaa. Luonnollisista ja bioaktiivisista vaihtoehdoista mainitaan hyaluronihappo ja trealoosi sekä natrium PCA. Eri kosteuttajien molekyylikoko ja veden sitomiskyky vaikuttavat siihen, miten ne toimivat erilaisissa ympäristöissä ja eri käyttötarkoituksissa.

Käyttökohteita ovat ensisijaisesti elintarvikkeet sekä kosmetiikka, joissa kosteuden ylläpito parantaa rakennetta, tuntua ja säilyvyyttä. Farmaseuttisissa valmisteissa kosteuttajat voivat auttaa kosteuden säilyttämisessä, esimerkiksi suu- ja iho-/limakalvokäytössä sekä siirrettävien lääkkeiden kosteustasapainon ylläpitämisessä.

Turvallisuus ja sääntely: suurin osa kosteuttajista on hyväksytty käytettäväksi elintarvikkeissa tai kosmetiikassa ja niiden turvallisuutta arvioidaan asianmukaisessa sääntelyssä. Korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa ihoärsytystä tai epämukavuutta joillekin käyttäjille, ja siksi käyttöä säädellään tuotteen tarkoituksen mukaan.