Korkoriskiä

Korkoriski on rahoitusriski, jonka mukaan markkinakorkojen muutokset vaikuttavat rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvoon sekä tuleviin kassavirtoihin. Sitä esiintyy erityisesti kiinteäkorisissa sijoituksissa, kuten joukkovelkakirjoissa ja lainoissa, sekä lainojen takaisinmaksuun ja korkomaksuihin liittyvissä kassavirroissa. Kun korot nousevat, pitkän aikavälin kiinteäkorkoiset arvopaperit menettävät arvoaan; samalla velkojen korkokustannukset voivat nousta, mikä vaikuttaa tulokseen.

Mittaaminen perustuu yleensä kestoon (duration) ja konveksiteettiin sekä eri vaihtoehtoisiin mitta- ja herkkyysanalyysiin, kuten DV01:iin. Näiden avulla voidaan kuvailla, miten salkun arvo tai tulot reagoivat tietyn korkotason muutokseen. Erityisesti pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden kohdalla korkoriskiä seurataan sekä markkina- että kassavirtasuuntautuneesti.

Korkoriskiä hallitaan muun muassa ALM- eli varain- ja vastavara-suunnittelulla. Käytettyjä keinoja ovat korkoswapit, korkokytkimet, futuurit, optionit sekä lainojen ja sijoitusten aikatauluttaminen ja uudelleenlajittelu. Tavoitteena on tasoittaa tulosta, suojata taseen vakaus ja hallita volatiliteettia.

Korkoriski on keskeinen tekijä monien rahoituslaitosten ja eläke- sekä vakuutusyhtiöiden toiminnassa. Siihen liittyy sekä taloudellinen että sääntelyinen ulottuvuus, ja siihen liittyvät stressitestaukset sekä lisävarautuminen ovat yleisiä osa-alueita.