Korkokäyrä

Korkokäyrä on taloudellinen käsite, joka kuvaa korkojen tasoa eri maturiteeteissa samaan aikaan. Se muodostaa kuvan rahan aika-arvosta ja siitä, miten sijoittajat hinnoittelevat laina- ja sijoitusriskejä. Tavallisesti käyrä perustuu valtion velkakirjojen korkoihin eri maturiteeteilla, kuten kolmen kuukauden, kahden vuoden, viiden, kymmenen ja kolmenkymmentä vuoden maturiteeteilla.

Korkokäyrä voi olla eri muodoltaan. Normaali, ylöspäin nouseva käyrä tarkoittaa, että pidempiä maturiteetteja kannetaan korkeammalla korolla kuin lyhyemmillä, mikä heijastaa suurempaa aikapreferenssiä ja mahdollisia inflaatio-odotuksia. Käänteinen käyrä syntyy, kun lyhyet korot ovat pidempiä korkeammat, ja sitä pidetään usein taantuman ennusmerkkinä. Käyrä voi olla myös melko tasainen, jolloin korkojen erot maturiteettien välillä ovat pienet.

Korkokäyrää seurataan sekä rahapoliittisten odotusten että talousnäkymien arvioimiseksi. Käyrän muodon lisäksi sille annetaan merkitystä pankkien lainan- ja riskin hinnoittelussa sekä lainamarkkinoiden likviditeetin näkökulmassa. Sijoitus- ja yritysrahoituksessa käyrä toimii diskonttaustyökaluna sekä viitearvona tulevien korkotason kehityksen arvioinnissa.

Käyrän analysointi perustuu usein julkisen sektorin korkoihin ja markkinadataan eri maturiteeteilla. On kuitenkin muistettava, että käyrää voivat muokata likviditeetti, verotus ja markkinoiden riskinottohalukkuus, eikä käyrä yksin riitä takaamaan talouden kehitystä.