Korjauskyvyn

Korjauskyvyn käsite kuvaa, miten helposti ja taloudellisesti laite tai järjestelmä voidaan korjata sen elinkaaren aikana palauttaen sen toiminnallisuus. Se riippuu sekä suunnittelusta että käytännön toteutuksesta: modulaarisuus, komponenttien vaihdettavuus, kiinnitysmenetelmien standardointi, varaosien saatavuus sekä asianmukaiset korjausohjeet ja työkalut. Myös ohjelmiston päivitettävyys ja turvallisuusstandardien noudattaminen vaikuttavat korjauskykyyn.

Korjauskyvyn merkitys on kasvanut kiertotaloudessa: tuotteen elinkaarta voidaan pidentää ja jätteitä vähentää, kun laite on suunniteltu helppo korjata ja kun tarjolla on pitkäaikaiset varaosat sekä korjaus- ja huoltopalvelut. Julkiset standardit ja ohjeistukset kannustavat sekä oikeudesta korjata että korjaamisen edistämisestä. Esimerkiksi Ranskassa on otettu käyttöön korjauskelpoisuusarviointi, ja EU:ssa keskustellaan lisääntyvästä korjattavuudesta sekä varmistetusta varaosien saatavuudesta.

Haasteita ovat suljetut laitteistot, kiinnitysratkaisut, akkujen monimutkaiset kiinnitykset sekä ohjelmistopohjaiset rajoitteet ja turvallisuusvaatimukset. Toisaalta korjauskyky voi tarjota valmistajille kilpailuetua ja kuluttajille kestävän tuotteen osoituksen.

Esimerkkejä aloista ovat älylaitteet, kodinkoneet ja autot, joissa korjaus- ja huoltomahdollisuudet vaikuttavat sekä kustannuksiin että päästöihin. Arviointijärjestelmät, kuten moduulaarisuus ja varaosien saatavuus, ohjaavat sekä suunnittelua että kuluttajavalintoja.