Kontekstitekijät

Kontekstitekijät tarkoittavat niitä olosuhteita ja voimavaroja ympärillä, jotka muokkaavat ja selittävät ilmiöitä kuten oppimista, päätöksentekoa tai työtehokkuutta. Ne voivat olla ajankohtaisia sekä pysyviä ja jakautuvat usein mikro-, meso- ja makrotason tekijöihin, mikä vastaa Bronfenbrennerin ekologisen järjestelmän periaatteita.

Esimerkkejä kontekstitekijöistä ovat oppimis- ja työympäristön fyysiset olosuhteet, kuten tilat, välineet ja teknologia, sekä rakenteelliset tekijät kuten opetussuunnitelma, säännöt ja aikataulut. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät kuten perheen tuki, kieli, kulttuuriset normit sekä ryhmä- ja organisaatiokulttuuri vaikuttavat myös.

Kontekstitekijät voivat toimia sekä vahvistavina että rajoittavina tekijöinä: ne voivat edistää haluttuja toimintoja tai luoda esteitä. Tutkimuksessa kontekstitekijöiden huomioiminen edellyttää monitasoista tai systeemistä lähestymistapaa ja usein sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Käytännössä ne ohjaavat suunnittelua alueilla kuten koulutuksen ja politiikan kehittämistä, työyhteisöjen hyvinvointia sekä palvelujen toteutusta. Haasteina ovat kontekstien moninaisuus ja siirrettävyyden ongelmat sekä se, että konteksti voi muuttua ajan myötä.