Konseptikonsertit

Konseptikonsertit ovat live-esityksiä, joissa koko ohjelman punainen lanka muodostuu yksi selkeä konsepti. Konsepti voi olla kokonainen konseptialbumi, tarinallinen juoni, teema tai multimedia-toteutukseen perustuva kokonaisuus. Tällaiset konsertit korostavat musiikin ohella lavastusta, valaistusta sekä videoesityksiä, ja niihin voi sisältyä puheosuuksia tai lauluesityksiä, joiden avulla syntyy yhtenäinen, immersiivinen kokemus.

Konseptikonsertit voivat olla monin tavoin rakennettuja: kappalejärjestyksen esittäminen kokonaisuudessaan, tarinaan tai teemaan pohjautuva shown kokonaisuus tai musiikin uudelleenarrangementit orkesterin, elektronisten elementtien tai muiden lisäysten kanssa. Usein ne hyödyntävät laajaa lavastusta, valaistusta ja videoita sekä näyteltyjä tai puheosuuksien vuorottelua, jolloin eri elementit tukevat toisiaan.

Kehityshistorialtaan konseptikonsertit juontuvat pitkälti 1960–1970-luvun progressiivisesta rockista ja concept-albumeista. Myöhemmin ne ovat levinneet laajemmalle eri musiikkigenreihin ja live-esityksiin. Digitalisaation ja multimedian aikakaudella konseptikonserteista on tullut yhä yleisempiä, ja ne ovat usein osa kiertueita tai erityisiä show-tapahtumia. Suomessa termiä käytetään kuvaamaan vastaavia, yhtenäisen teeman ympärille rakennettuja konserttikokonaisuuksia.

Arvioiltaan konseptikonsertit voivat tarjota ainutlaatuisen, syventävän kokemuksen, mutta niiden kustannukset ja logistiset vaatimukset ovat suuret. Joillekin kuulijoille ne voivat tuntua liian teatraalisilta tai raskailta tuotantoilta.

Esimerkkejä kansainvälisesti ovat Pink Floydin The Wall -projekti ja Roger Watersin The Wall Live -kiertueet, jotka kuvastavat tämän hetken tunnetuimpia konseptikonserttien muotoja.