Kondensaattoreilla

Kondensaattoreilla (kondensaattorit) ovat passiivisia elektroniikkakomponentteja, jotka varastoivat energiaa sähkökentässä kahden johtavan levyn ja dielektrisen eristeen välissä. Kapasitanssi, C, kuvaa varastoitavaa energiahintaa ja mitataan faradeina (F). Käytännössä arvoja esiintyy usein mikrofaradeina (µF) ja nanofaradeina (nF). Kondensaattorit vaikuttavat siihen, miten piiri varautuu, suodattaa vaihtelua ja määrittää signaalin nopeusominaisuuksia.

Kondensaattoreita on useita tyyppejä. Elektrolyyttikondensaattorit tarjoavat suuria kapasitansseja, mutta ovat polarisoituja ja voivat olla herkkiä väärin päin kytkennälle. Tantalum- ja alumiinielektrolyytit ovat yleisiä esimerkkejä. Keraamiset kondensaattorit ovat ei-polarisoituja ja soveltuvat hyvin korkeille taajuuksille, mutta niiden kapasitanssit ovat pienempiä. Filmikondensaattorit (esim. polyesteri- tai polypropeeni) ovat vakaampia ja soveltuvat usein signaaleihin sekä suodatukseen. Jokaisella tyypillä on omat edut ja rajoitukset.

Tärkeitä teknisiä arvoja ovat kapasitanssi, jännitekesto, toleranssi sekä lämpötilariippuvuus. Lisäksi elektrolyyttikondensaattoreissa huomioidaan vuotovirta sekä sarjaresistanssi (ESR) ja sarjaliitännäinen induktanssi (ESL), jotka vaikuttavat käytännön suorituskykyyn. Elektrolyytit voivat kärsiä ikääntymisestä ja kuormituksen vaikutuksista, mikä vaikuttaa luotettavuuteen.

Käyttökohteita ovat energian varastointi virtalähteissä, signaalisuodatus, decoupling (pienjohtimien vakauttaminen), DC-blocking ja aikaviive- sekä tasoittamissovellukset. Kondensaattoreilla on keskeinen rooli sekä virtapiirien vakauden että signaalinkäsittelyn kannalta.