Kokeminen

Kokeminen on suomen kielen sana, joka tarkoittaa kokemisen toiminnan tai prosessin ilmaisemista. Se muodostuu verbistä kokea ja -minen-loppuisesta nominaalimuodosta, ja sitä käytetään kuvaamaan sitä, mitä tarkoittaa kokea asioita, tai yleisempää kykyä kokea erilaisia tilanteita.

Käyttö ja merkitys

Kokeminen on kevyesti harvinaisempi kuin kokemus, ja sitä käytetään pääasiassa kielitieteellisissä, filosofisissa tai kasvatustieteellisissä yhteyksissä korostamaan kokemisen prosessia sen sijaan, että puhut would about the content of what on koettu. Esimerkiksi ilmauksessa "Kokeminen voi avata uusia näkökulmia" korostetaan kokemuksen prosessua luonnetta. Toisaalta arkipuheessa puhutaan tavallisesti kokemuksesta tai toiminnasta kokea jotakin; ilmaisuja kuten "oppiminen kokemusten kautta" käytetään kuvaamaan, miten kokemukset vaikuttavat oppimiseen.

Konteksti ja suhteet

Kokemus viittaa usein yksittäiseen tapahtumaan tai tuloksena saatuihin tietoihin ja tuntemuksiin, kun taas kokeminen painottaa sitä, miten näitä kokemuksia koetaan ja ymmärretään prosessin tasolla. Kielessä kokeminen on näin ollen eräänlainen käytännön ja teoreettisen väliin sijoittuva käsite, jota voidaan käyttää erityisesti keskusteltaessa ihmisen tajunnasta, oppimisesta tai subjektiivisesta kokemuksesta.

Lisäyksiä

Liittyviä sanoja ovat kokea, kokemus ja oppiminen sekä kokemusten kautta -ilmaisut, jotka tuovat esiin kokemusten merkityksen oppimisessa ja ymmärryksen rakentumisessa. Kokeminen on osa monimutkaista kieltä, jossa prosessin ja sisällön erottelu voi vaihdella kontekstin mukaan.