Koagulaatiohäiriöissä

Koagulaatiohäiriöt ovat joukko sairauksia, joissa veren hyytymisprosessi toimii poikkeavasti. Normaalisti hyytyminen on elintärkeä mekanismi, joka estää liiallisen verenvuodon haavojen tai vammojen sattuessa. Koagulaatiohäiriöissä tämä prosessi voi olla joko yliaktiivinen, johtaen veritulppiin, tai vajaatoimintainen, aiheuttaen liiallista verenvuotoa.

Syitä koagulaatiohäiriöihin voi olla monia. Perinnölliset tekijät, kuten hemofilia tai von Willebrandin tauti, ovat yleisiä, joissa tietyt hyytymistekijät puuttuvat tai toimivat huonosti. Hankinnaiset syyt voivat liittyä muihin sairauksiin, kuten maksasairauksiin, tai olla seurausta tietyistä lääkkeistä, kuten antikoagulanteista. Myös vitamiinin puutokset, erityisesti K-vitamiinin, voivat vaikuttaa hyytymiskykyyn.

Oireet vaihtelevat merkittävästi riippuen häiriön tyypistä ja vakavuudesta. Liialliseen verenvuotoon taipuvissa häiriöissä oireita voivat olla helposti syntyvät mustelmat, pitkittyneet nenäverenvuodot, verenvuoto ikenistä, runsas kuukautisvuoto ja nivelten tai lihasten sisäiset verenvuodot. Veritulppiin taipuvissa häiriöissä oireet riippuvat tukoksen sijainnista ja voivat ilmetä esimerkiksi syvän laskimotukoksena tai keuhkoemboliana.

Diagnoosi perustuu oireiden lisäksi laboratoriokokeisiin, joilla tutkitaan hyytymisajan pituutta ja eri hyytymistekijöiden pitoisuuksia ja toimintaa. Hoito kohdistuu perussyyhyn ja pyrkii hallitsemaan oireita. Perinnöllisissä verenvuototaudeissa hoito voi sisältää puuttuvien hyytymistekijöiden korvaamista. Veritulppia ehkäisevä ja hoitava lääkitys on yleinen hankinnaisissa hyytymishäiriöissä.