Kivilajien

Kivilajit ovat geologian keskeisiä käsitteitä, jotka kuvaavat kallioperän kivien ominaisuuksia ja syntyä. Ne jaetaan kolmeen pääryhmään syntytavan mukaan: magmaiset kivilajit, sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit.

Magmaiset kivilajit syntyvät, kun magma tai lava jäähtyy ja kiteytyy. Intrusiset (syväkivili) kivilajit, kuten graniitti ja dioriitti, muodostuvat syvällä maankuoren sisällä suurikiteisiksi. Eruptiiviset (pinta- tai lähellä pintaa kiteytyneet) kivilajit, kuten rioliitti ja basaltti, kiteytyvät nopeasti ja ovat usein hienorakeisia tai lasimaisia.

Sedimentaariset kivilajit muodostuvat, kun materiaali kuljetuu, laskeutuu ja kovettuu. Detritaaliset kivilajit koostuvat kiintoaineesta kuten hiekasta ja sorasta (esim. hiekkakivet), sekä savesta. Kemialliset ja biogeeniset kivilajit syntyvät veden liuottamien mineraalien koaguloitumisesta tai biologisen materiaalin kerrostumisesta; esimerkkejä ovat kalkkikivi ja dolomiitti.

Metamorfiset kivilajit muodostuvat olemassa olevien kivilajien muokkautuessa paineen ja lämpötilan vaikutuksesta. Yleisimmät ryhmät ovat foliated-kivilajit, kuten gneissi, sekä ei-foliated-kivilajit, kuten marmori ja kvartsiitti.

Kivilajit valaistavat maapallon historiaa ja tarjoavat rakennus- sekä teollisuusmateriaaleja. Tämä on tiivis kuvaus kivilajien päätyypeistä ja niiden syntypaikoista.