Kirjastokatalogit

Kirjastokatalogit ovat tietojärjestelmiä, joihin kirjasto tallentaa kokoelman bibliografiset tiedot sekä kunkin kappaleen sijainnin ja saatavuuden. Ne mahdollistavat aineiston löytämisen, valitsemisen ja lainaamisen sekä toimivat keskeisenä palveluna sekä käyttäjille että kirjaston henkilökunnalle.

Tietueet katalogeissa sisältävät esimerkiksi otsikon, tekijän, julkaisuvuoden, painoksen sekä kieli- ja asiasanat. Kokoelman yksittäiset kappaleet voivat olla paikalla, lainassa tai varastossa, ja tiedoissa näytetään yleensä myös asemapaikka sekä palautuspäivä tai lainatilanne. Monet katalogit tukevat useita hakutapoja, kuten avainsanan, tekijän, aiheen, ISBN:n tai teoksen painoksen perusteella.

Tyyppejä ja arkkitehtuuria ovat paikalliset OPAC-katalogit, yhteiskäyttöiset katalogit usean kirjaston yhteistoiminnan kautta sekä kansalliset tai alueelliset katalogit. Kirjastokatalogi on usein osa suurempaa kirjastonhallintajärjestelmää ja tarjoaa hakutoiminnot sekä hallintatyökalut lainojen, varausten ja uusien aineistojen lisäämisen hallintaan.

Standardit ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä: merkkijonotietueet voivat noudattaa MARC-, UNIMARC- tai Dublin Core -standardeja, ja tietojen jakaminen tapahtuu usein yhteentoimivuusprotokollien avulla kuten Z39.50 tai SRU/SRW sekä metadatan kerääminen OAI-PMH:n kautta. Tämä mahdollistaa aineistojen yhteistiedon hyödyntämisen eri järjestelmissä.

Kehitys on siirtymässä kohti laajempia discovery-ympäristöjä ja Linked Data -perusteista kuvailua. Esimerkkinä Suomesta toimiva Finna-yhteistyökäyttö voidaan nähdä kattavana hakupalveluna, joka yhdistää useiden kirjastojen sekä museoiden aineistot sekä antaa yhtenäisen käyttöliittymän aineiston löytämiseen. Kirjastokatalogit pysyvät kuitenkin yhä keskeisenä välineenä kokoelman hallinnassa ja lainaustoiminnassa.