Kirjasinkoot

Kirjasinkoot viittaavat kirjasinten fyysiseen tai visuaaliseen kokoon sekä tulostetussa että digitaalisessa tekstissä. Perinteisesti koko mitattiin pisteinä (pt) painotuotteissa, mikä vastaa 1/72 tuumaa. Digitaalissa käytetään usein pikseleitä (px) sekä suhteellisia yksiköitä kuten em ja rem.

Käytännössä kirjasinkoko määrittää luettavuuden ja sivun tai ruudun asettelun. Painossa pistekoko vaikuttaa tekstin tiheyteen ja sivujen mittasuhteisiin, kun taas verkkosivuilla käytetään CSS-yksiköitä (px, em, rem), joiden avulla koko voidaan säätää käyttäjän asetusten ja näytön mukaan.

Typografisessa hierarkiassa normaalitekstin koko on pienin suhteessa suurempiin otsikoihin. Verkkokonteissa root-koko on usein noin 16 px, ja H1 voi olla noin kaksinkertainen tai 2–2.5× suurempi kuin normaalikoko, H2 noin 1.5×–2×, jne. Tämä skaalaus voidaan toteuttaa suhteellisilla yksiköillä tai modular scale -periaatteella.

Suunnittelussa kirjasinkoko vaikuttaa luettavuuteen, riviväliin ja linjan pituuteen. Käyttäjät voivat suurentaa tekstiä järjestelmän asetuksilla; siksi on suositeltavaa käyttää suhteellisia yksiköitä ja varmistaa riittävä kontrasti sekä hyvä rivin korkeus.

Historian aikana pistejärjestelmä kehittyi 1600–1700-luvuilla, ja digitaalisen aikakauden myötä CSS-yksiköt sekä skaalautuvat typografiajärjestelmät ovat tulleet yleisiksi. Kirjasinkoot ovat keskeisiä sekä visuaalisessa suunnittelussa että saavutettavuudessa.