Kiinnityselementti

Kiinnityselementti on yleistermi rakennuksissa ja koneistuksessa käytettävälle osalle, joka yhdistää kaksi tai useamman osan toisiinsa ja siirtää niihin kohdistuvat kuormat. Ne voivat olla pysyviä tai helposti irrotettavia, ja niiden valinta riippuu kuormituksen tyypistä, ympäristöstä sekä asennettavasta materiaalista.

Yleisimmät kiinnityselementit ovat ruuvit ja pultit sekä mutterit. Niittejä käytetään, kun liitos ei saa liikkua tai sen erottaminen vaatii katkaisu, ankkureita käytetään kiinnityksessä betoniin tai kiveen, aluslevyillä tasataan kuormia ja ehkäistään pinnan vaurioitumista. Lisäksi on olemassa pikakiinnikkeitä sekä erilaisia hylsy- ja liitäntäratkaisuja.

Materiaalit vaihtelevat teräksestä ruostumattomaan teräkseen, alumiiniin sekä muoviin. Valintaan vaikuttavat korroosionkesto, lämpötilavaihtelut ja mekaaniset kuormat. Kansainväliset ja eurooppalaiset standardit (ISO, EN, DIN) määrittelevät mittoja, kierteitä ja lujuusluokkia. Esimerkiksi pultteja ja muttereita merkitään M-kokoisina, ja lujuusluokkia kuvaavat numerot kuten 8.8 tai 10.9.

Suunnittelussa huomioidaan kuormituslajit (vetokuorma, leikkaus, kiertymä), materiaalin yhteensopivuus ja asennustekniikka. Oikea kiristysarvo on tärkeä sekä toistuvan että väliaikaisen käytön kannalta. Asennus ja tarkastus on suoritettava valmistajan ohjeiden ja sovellettavien standardien mukaan, jotta liitos on turvallinen ja pitkäikäinen.