Kiellosta

Kiellosta tarkoittaa virallista kieltoa tai rajoitusta, jonka julkinen valta asettaa. Kielto voi koskea toimintaa, tuotetta, ainetta tai käyttäytymistä. Kieltoa käytetään useimmiten terveyden, turvallisuuden, lain ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi.

Kiellot voidaan säätää lailla tai toteuttaa hallinnollisilla päätöksillä. Ne annetaan ja toimeenpannaan viranomaisten toimesta. Kiellot voivat olla rikosoikeudellisesti seuraamuksin (kuten sakot tai vankeus) tai hallinnollisin seuraamuksin (maksut tai lupien peruuttaminen).

Käytännössä kiellot voivat olla sekä yleisiä että kohdennettuja. Esimerkkejä ovat liikennekielto, ympäristönsuojelukielto, alkoholin myynnin rajoitukset sekä internet-sisällön estotoimet joissakin maissa. Ennen kiellon käyttöönottoa arvioidaan vaikutukset, kustannukset sekä oikeudelliset ja perusoikeudelliset riskit sekä viranomaisten valvontamahdollisuudet.

Yhteiskunnallinen keskustelu kielloista keskittyy vapauden ja turvallisuuden välisen tasapainon sekä kiellon todellisen vaikutuksen arviointiin. Eri oikeusjärjestelmät voivat korvata kiellot sääntelyllä, verotuksella tai kannustimilla, jolloin kiellot eivät aina ole ainoa ratkaisu.

Historiaan liittyy erityisesti alkoholin kieltolaki Suomessa 1919–1932, jolloin kieltolait olivat merkittäviä yhteiskunnallisia kokeiluja ja niihin liittyi laajaa julkista debattia sekä taloudellisia vaikutuksia.