Kehysneuvottelun

Kehysneuvottelun tarkoituksena on poliittinen prosessi, jossa Suomen hallitus sopii seuraavan talousarvion kehysraamin eli kokonaisedun sekä prioriteettien asettamisen. Ne ovat osa vuosittaista budjettivalmistelua, ja niiden tuloksena muodostuu kehysmääritelmä tai muistio, jolla hallitus määrittelee hallinnonalarajoitukset ja suuria politiikkalinjoja, joiden puitteissa virastot ja ministeriöt laativat omat budjettiehdotuksensa.

Neuvottelut käydään tyypillisesti nykyisen hallituskauden sisällä, pääosin hallituskoalition kesken, ja niitä koordinoivat yleensä pääministerin toimisto ja valtiovarainministeriö. Osallistuvat sekä koalitio-partien johtajat että asianomaiset ministeriöt, kuten talous- ja finanssipolitiikkaan liittyvät tahot. Tavoitteena on löytää kompromissi julkisen talouden ruokahuollossa ja politiikan prioriteeteissa sekä varmistaa, että seuraavan vuoden tai toimikauden talousarviokehykset ovat yhdenmukaiset.

Kehysmääritelmä määrittelee ministeriöiden ja suurten politiikkasektorien menokehykset sekä talousarviotavoitteet. Kun kehys on sovittu, virastot ja ministeriöt laativat varsinaiset budjettiehdotuksensa tämän kehyksen puitteissa, ja hallitusesityksen esittää lopulta valtioneuvosto eduskunnalle. Eduskunta tekee lopullisen päätöksen budjetista.

Kehysneuvottelulla on keskeinen merkitys poliittisen kompromissin saavuttamisessa, talouspolitiikan suunnan määrittämisessä ja budjettivalmistelun aikataulun ohjaamisessa. Se ei ole laillisesti sitova päätös, mutta se vaikuttaa olennaisesti julkisen sektorin rahoituksen jakamiseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun.