Kehitysalueet

Kehitysalueet ovat maantieteellisiä alueita, joiden kehittämistarpeet ja mahdollisuudet on otettu huomioon julkisen politiikan suunnittelussa. Ne voivat olla maan tai alueen laajuudeltaan erilaisia, ja niiden tarkoituksena on tukea taloudellista kasvua, työllisyyttä sekä sosiaalista yhdenvertaisuutta.

Kriteerit ja rajat, joihin kehitysalueiden määrittely perustuu, voivat vaihdella. Yleisimmät mittarit ovat bruttokansantuote per asukas (tai alueellinen vastaavuus), työttömyysaste, väestönkehitys sekä infrastruktuurin, koulutuksen tai innovaatioiden tason poikkeamat suhteessa maan keskitasoon. Rajat voivat olla tiiviitä tai laajoja ja ne voivat muuttua ajan myötä vaikuttaen siihen, millä alueilla kohdennetaan rahoitusta ja toimia.

Työvälineet ja politiikkatoimet kehitysalueilla vaihtelevat, mutta ne yleisesti sisältävät julkisia investointeja, verokannustimia, tukia sekä rahoituskanavia kuten kansalliset ja EU:n rakennerahastot. Lisäksi voidaan toteuttaa yritys- ja innovaatiopalveluja, työmarkkinatoimia, koulutusta sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmia, kuten liikenneinfrastruktuurin ja digitalisaation parantamista.

Suomen kontekstissa kehitysalueet ovat osa aluepolitiikkaa, jossa niitä käytetään osoittamaan alueet, joille kohdistetaan erityisiä kehittämistoimia ja -varoja. Rajojen määrittely ja tukimuodot ovat pitkälti alueellisten tai valtakunnan tasojen päätöksiä, ja niitä tarkistetaan säännöllisesti kohdennetun tuen ja työmarkkinatarpeiden mukaan.

Riskiä voivat olla alueellinen leimaantuminen ja resurssien epäalisointi, joten kehitysalueiden politiikassa painotetaan mittareiden seurantaa, tulosten arviointia sekä politiikan kokonaissidonnaisuutta kasvuun ja yhteisöllisyyteen. Piirteiltään kehitysalueet ovat dynaaminen käsite, joka heijastaa taloudellisia ja demografisia muutoksia.

Lisätietoja: aluepolitiikka, koheesio, kaupunkikehitys, talouskehitys.