Kansalaisyhteiskunnassa

Kansalaisyhteiskunta kuvaa yhteiskunnan osaa, jossa kansalaiset organisoituvat itsenäisesti valtion ja yksityisen sektorin ulkopuolelle edistämään yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Sen toimijat voivat olla voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä, yhteisö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä kansalaismediaa. Kansalaisyhteiskunta tarjoaa foorumeita keskustelulle, vaikuttamiselle ja toimintojen koordinoinnille sekä edistää vastuullista hallintoa, tietojen saatavuutta ja oikeuksien valvontaa. Sen keskeinen tehtävä on täydentää sekä valtiota että markkinoita sekä vahvistaa poliittista vakautta ja sosiaalista pääomaa.

Toimijat ja rakenteet: Kansalaisyhteiskunta koostuu järjestöistä, voittoa tavoittelemattomista yhdistyksistä, ammattiliitoista, erilaisista vapaaehtoisjärjestöistä ja liikkeistä. Aktiivisuus ilmenee vapaaehtoistyönä, hyväntekeväisyytenä, kampanjoina sekä julkisen keskustelun ja koulutuksen kautta. Yhteiskunnallinen toiminta ei ole sidottu yhteen organisaatioon, vaan se muodostaa laajan, moniäänisen verkoston, joka toimii sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Rooli demokratiassa ja haasteet: Kansalaisyhteiskunta vahvistaa demokratiaa tarjoamalla kansalaisille osallistumisvälineitä, valvontaa ja alternativeja. Se edistää perusoikeuksien toteutumista ja kansalaiskasvatusta. Haasteisiin kuuluvat rahoituksen turvaaminen, politiikan liiallinen politisointi, erilaisten näkemysten polarisaatio sekä digitaaliset ja turvallisuuskysymykset, jotka vaikuttavat osallisuuden koettuun esteettömyyteen.

Suomalaisessa keskustelussa kansalaisyhteiskunta on historiallisesti ollut vahva tekijä sosiaalisen pääoman rakentamisessa sekä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisessä synergian kehittämisessä. Teoriassa sen toiminta on sekä kansallisesti että kansainvälisesti nähty tärkeänä osana hyvän hallinnon ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämistä.