Kansalaisuutta

Kansalaisuus on oikeudellinen suhde yksilön ja valtion välillä, joka määrittelee, millaiset oikeudet ja velvollisuudet henkilöllä on sekä millaista suojelua hän saa ulkomailla. Kansalaisuuteen liittyy myös kyky osallistua yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Suomessa kansalaisuuden voi saada syntyperäisesti tai hakemuksesta.

Syntyperäinen kansalaisuus määräytyy käytännössä sen mukaan, onko toinen tai molemmat vanhemmista Suomen kansalaisia syntyessä. Hakemuksesta kansalaisuuteen voidaan päästä, kun henkilöllä on ollut riittävä oleskelu Suomessa sekä täyttyvät lainsäädännön vaatimukset, kuten kielitaidon ja yhteiskuntaan integroitumisen edellytykset. Adoption voi myös tuoda kansalaisuuden.

Kansalaisuuden myöntäminen antaa oikeuksia, kuten äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa sekä oikeuden oleskella ja työskennellä EU:n alueella ja saada Suomen passi. Kansalaisuudella on myös velvollisuuksia, kuten lain noudattaminen ja verovelvollisuus; joissakin tilanteissa voi olla velvoitteita, kuten asepalvelus.

Kansalaisuus antaa myös EU-kansalaisuuden, joka mahdollistaa vapaan liikkuvuuden ja oleskelun muissa EU-maissa sekä äänestämisen europarlamenttivaaleissa. Suomen kansalaisuutta säätelee lainsäädäntö, jonka mukaan duaalikansalaisuus on sallittua Suomessa. Kansalaisuuden voi menettää tai palauttaa tietyin edellytyksin, ja sen käyttö sekä merkitys heijastuvat sekä edustukselliseen demokratiaan että arjen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon.