Kahvittelun

Kahvittelun käsite viittaa kahvin juomiseen sekä siihen liittyvään sosiaaliseen toimintaan ja rituaaleihin. Se on yleinen osa suomalaista arkea ja erityisesti työelämää, mutta esiintyy myös kotona, kahviloissa sekä ystävien kesken. Tyypillinen kahvittelutuokio sisältää lyhyen tauon, keskustelua ja usein pienen purtavan, kuten pullan tai voileivän.

Kahvitteluun liittyy vahva yhteisöllinen ulottuvuus: kahvi tarjoaa yhteisen hetken, jonka aikana voi vaihtaa kuulumisia, neuvotella töistä tai vain rentoutua. Suomessa kahvi on usein tarjottuna mustana tai maidon kanssa, ja makua täydentävät leivonnaiset ovat yleisiä. Työpaikoilla säännölliset kahvitauot toimivat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja epävirallisen tiedonjaon areenoina.

Kahvittelun historia Suomessa on kytköksissä laajemman kahvikulttuurin kehittymiseen 1800– ja 1900-luvulla sekä kahviloiden rooliin yhteisöissä. Nykyään kahvittelua pidetään osana sekä kotitalouksien rutiineja että julkista elämää; sitä voidaan viettää yksin tai yhdessä, formaalisti tai epäformaalisesti. Kahvitteluun liittyvät rituaalit voivat vaihdella henkilöittäin ja tilanteittain, mutta yhteinen piirre on usein kiireisen arjen hetkittäinen pysäyttäminen kahvin ympärille.