Käyttäytymiskäyttäytymistä

Käyttäytymiskäyttäytymistä on suomalainen neologismi, jota käytetään pääasiassa epävirallisessa keskustelussa kuvaamaan käyttäytymisen ilmiötä itsessään ohjaavaa tai meta-käyttäytymistä. Termillä ei ole vakiintunutta asemaa muodollisessa psykologiassa, mutta sitä esiintyy keskusteluissa siitä, miten säännöt ja mallit vaikuttavat seuraavaan käyttäytymiseen.

Konseptuaalisesti käsite viittaa metatasoon, jossa tutkitaan, miten aiemmat toiminnot, palautemekanismit ja ympäristö säätelevät tulevaa käyttäytymistä. Siinä korostuvat itseohjautuvuus, habituaation kehittyminen ja sosiaalisten normien sekä palkkioiden rooli käyttäytymisen kehittymisessä.

Sovellusalueet kattavat psykologian, käyttäytymistieteet, koulutuksen ja organisaatioviestinnän. Käyttäytymiskäyttäytymistä voidaan tukea analysoimalla, miten opiskelijan tai työntekijän omat säännöt ja palautejärjestelmät muokkaavat hänen käytöstään ja oppimistaan.

Tutkimusmenetelmät voivat sisältää havaintoperustaisen ja kokeellisen tutkimuksen, käyttäytymisanalyysin sekä systeemidynamiikkaa ja simulaatioita sen kuvaamiseksi, miten meta-käyttäytyminen muodostuu ja miten se vaikuttaa kokonaisuuksiin.

Termiä ei ole vakiinnutettu, ja sitä käytetään usein enemmän kuvaamaan keskustelua kuin tieteellistä kategoriaa. Siihen voidaan viitata liittyviin käsitteisiin kuten metakäyttäytymiseen, meta-analyysiin ja käyttäytymisen sääntelyyn.