Jäännössähköistä

Jäännössähköistä on käsite sähkötekniikassa, joka kuvaa sähköenergiaa tai jännitteitä, jotka säilyvät järjestelmässä sen jälkeen, kun pääenergia- tai syöttö on katkaistu tai kun laite on muuten eristetty. Se voi ilmetä sekä tasajännitteinä että vaihtelevina varauksina ja se johtuu useista tekijöistä.

Syytekijöitä ovat muun muassa kapasitanssiin varastoituva varaus, kytkennöissä ja johtimien yhteydessä syntyvä induktio, eristemateriaalien vuotavuus sekä staattisen sähkön kertymä. Myös pitkäaikainen eristysten varautuminen ja pienjännitteisten järjestelmien mittausvirheet voivat aiheuttaa jäännössähköä. Siksi jäännössähköä esiintyy sekä suurjännite- että pienjännitelaitteissa.

Vaikutukset voivat olla käytännön haittavaikutuksia, kuten sähköiskun vaara koskettelevaan osaan tai mittausten artefaktit, jotka vääristävät tuloksia. Herkissä elektronisissa järjestelmissä jäännössähkö voi myös huonontaa suorituskykyä tai aiheuttaa virhetoimintoja, jos varaukset purkautuvat äkillisesti.

Mittaaminen tapahtuu yleensä suurimpäi high-impedance -mittauksilla, jotta varauksia ei ohjautu pois mittauslaitteesta. Yksikkö on voltti (V), ja jäännössähkö voi vaihdella mikrovolteista suuriin kilovolteihin riippuen järjestelmästä.

Purku ja turvallisuus ovat tärkeitä: ennen huoltotöitä jäännössähkö on järkevää purkaa asianmukaisilla purkuvastuksilla tai muulla turvallisella tavalla, jotta energianvaraus ei aiheuta vaaratilanteita.

---