Jälkitutkimukset

Jälkitutkimukset ovat tutkimuksia, jotka toteutetaan alkuperäisen tutkimuksen, intervention tai tapahtuman jälkeen. Niiden tarkoituksena on arvioida pidemmän aikavälin vaikutuksia, turvallisuutta sekä kestäviä tuloksia, sekä kerätä realistisia tietoja käytännön olosuhteissa. Jälkitutkimukset voivat olla etukäteen suunniteltuja tai retrospektiivisiä ja ne voivat olla kohortti-, tapaus-verrokkitutkimuksia, rekisteritutkimuksia tai kyselytutkimuksia.

Kliinisessä tutkimuksessa jälkitutkimukset seuraavat usein potilaiden toipumista, elinaikaa, elämänlaatua sekä mahdollisia pitkäaikaisia haittavaikutuksia intervention jälkeen. Aikaväli vaihtelee kuukaudesta useisiin vuosikymmeniin riippuen tutkittavasta ilmiöstä sekä siitä, millaista tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Jälkitutkimuksilla pyritään vahvistamaan alkuperäisen tutkimuksen tulokset, arvioimaan hoidon todellinen kustannus-hyötysuhde sekä kartoittamaan mahdollisia harvinaisempia tai myöhäisiä riskejä.

Sovellusaloja ovat muun muassa lääke- ja hoitotieteellinen seuranta markkinoille tulon jälkeen, rekisteripohjaiset koulutus- tai väestötutkimukset sekä ympäristön ja turvallisuuden seurantatutkimukset. Tutkimuksen suunnittelussa huomioidaan osallistujien pysyvyys, mahdollinen valikoituva harha, sekä eettiset ja tietosuojakysymykset, kuten henkilötietojen suojelu ja suostumuksen voimassaolo.

Raportoinnissa esitetään säilytys- ja vastausprosentit, päätulokset ja haittavaikutukset sekä tutkimuksen rajoitteet, mukaan lukien mahdolliset epävarmuudet johtopäätöksissä.