Juurrutuskyky

Juurrutuskyky on kasvin tai sen leikkeen kyky muodostaa juuria, jolloin vegetatiivinen lisääminen on mahdollista. Se on tärkeä ominaisuus kasvien lisäyksessä ja siirtämisessä sekä viljely- että hortonomian käytännöissä.

Juurrutuskyky voidaan mitata useilla tavoilla, kuten juurtuneiden leikkeiden osuuden perusteella, juurien määränä, kokonaispituutena tai juurimassana. Arviointi tehdään yleensä muutaman viikon kuluessa leikattujen kappaleiden käsittelystä, ja tulokset voivat vaihdella lajista, yksilöstä ja ympäristöolosuhteista riippuen.

Suurimmat vaikutukset juurrutuskykyyn ovat geneettiset sekä ympäristötekijät. Perinnöllinen tausta määrittää peruskapasiteetin ja lajikohtaiset erot. Lisäyksen onnistumista säätelevät kasvin hormonit, erityisesti auxiinien vaikutus juurten muodostumiseen. Myös leikkeen ikä ja laatu, donorikasvin fysiologinen tila, sekä vesi- ja ravinneolosuhteet, lämpötila, kosteus ja substraatti vaikuttavat merkittävästi.

Käytännön merkitys on erityisen suuri horticulturassa ja puu- sekä koristekasvien vegetatiivisessa lisäämisessä. Korkea juurrutuskyky helpottaa massaräätälöityjen valintojen viemistä läpi, alentaa kustannuksia ja edistää lajikkeiden pysyvyyttä. Tutkimuksessa juurrutuskykyä pyritään parantamaan sekä valitsemalla soveltuvia genotyyppisiä taustoja että kehittämällä esikäsittelyjä sekä hormonaalisia hoitoja, jotka tehostavat juurten muodostumista ja toistettavuutta eri lajeilla.