Juurimätä

Juurimätä on kasvien juurten sekä usein niiden ympäröivän kudoksen rappeutumiseen johtava sairaus. Maaperästä löytyvät taudinaiheuttajat, kuten Phytophthora-, Pythium-, Fusarium- ja Rhizoctonia-suvut, voivat aiheuttaa juurimätää. Sairaus on yleisempi märissä, hyvin vettä pidättävissä maissa sekä lämpimissä, kosteissa oloissa.

Oireet: kasvin yleinen voinnin heikkeneminen, lehtien kellastuminen ja kuihtuminen sekä kasvun hidastuminen. Juuret ovat yleensä ruskeita, pehmeitä ja mätäviä; terve juuristo voi olla vaisu tai rappeutunutta ja niistä voi erittyä epämiellyttävää hajua.

Diagnoosi: lopullinen diagnoosi varmistetaan tutkimalla juurien näytteitä mikrobilaboratoriossa. Yleisiä menetelmiä ovat juurien viljely, mikroskopia sekä molekyylidiagnostikka (esim. PCR).

Ehkäisy ja hallinta: keskeisiä toimia ovat hyvän vedenpoiston ylläpitäminen, liiallisesta kastelusta ja maaperän tiivistymisestä välttäminen sekä riittävä ilmanvaihto. Käytä terveitä taimia ja vastustuskykyisiä lajikkeita, ja vältä kasvien siirtämistä sairaisiin kasvualustoihin. Desinfioi työkalut ja välineet, poista sairastuneet kasvit ja harkitse viljelykierron toteuttamista. Jos tauti on laaja, ammatillinen neuvonta ja kemialliset torjuntatoimet voivat tulla kyseeseen; tärkeintä on ennaltaehkäisy ja tartunnan rajoittaminen.

---