Jeesuksen

Jeesus Nasaretilainen, yleisesti Jeesuksena tunnettu, on kristillisyyden keskeinen hahmo. Kristillisen perinteen mukaan hän syntyi Betlehemissä ja kasvoi Nasaretissa; hänen julkinen toimintansa alkoi noin 30-vuotiaana Galileassa. Hän opetti Jumalan valtakunnan saapumisesta, kertoi vertauksia ja paransi sairaita; hänen seuraajinaan toimi opetuslapsia sekä muita kannattajia ja myös vastustajia. Hänen sanomansa korosti anteeksiantoa, armollisuutta ja rakkauden eettisiä vaatimuksia sekä uudenlaista oikeudenmukaisuutta.

Pääasialliset lähteet Jeesuksesta ovat neljä evankeliumia (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) sekä Paavalin kirjeet. Ulkopuolisia mainintoja Jeesuksesta tavataan Tacitusilta, Flavius Josephuksesta ja Plinius Nuoremmasta, mutta ne ovat vähäisiä ja tulkinnat vaihtelevat. Historiallisen tutkimuksen näkökulmasta Jeesuksen elämän tapahtumien ajoitus sekä tarkka toiminta ovat kiistanalaisia, mutta hän on todennäköisesti ollut Juutalainen opettaja 1. vuosisadan Palestiinassa.

Hänen kuolemansa tapahtui Jerusalemissa Pontius Pilatuksen hallinnon aikana, arviolta vuosina 30–33 jaa. Kristillisen uskon mukaan hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, mikä on keskeinen oppi kristinuskossa. Nykyään Jeesuksen elämä ja opetus ovat vaikuttaneet vahvasti länsimaiseen kulttuuriin, teologiaan ja etiikkaan.

Jeesukseen suhtaudutaan eri tavoin uskonnollisista yhteyksistä riippuen: kristityt näkevät hänet Jumalan Poikana ja Messiaana, islamissa hän on profeetta, eikä juutalaisuudessa häntä katsota Messiaaksi.