JavaScriptistä

JavaScript on korkean tason, dynaaminen ohjelmointikieli, jota käytetään pääasiassa verkkosivujen interaktiivisuuden lisäämiseen. Sen kehitti Brendan Eich vuonna 1995 Netscape Communicationsille; alun perin kieli tunnettiin nimellä LiveScript, mutta korvattiin myöhemmin nykyisellä nimellään. ECMAScript on tämän kielen standardi, jota ylläpitää ECMA International. Kielen kehitys on jatkunut tiiviisti, ja ES2015 (ES6) sekä sitä seuranneet vuosittaiset julkaisuvaiheet lisäsivät merkittäviä ominaisuuksia kuten let/const, luokat, moduulit, lupaukset (Promises) sekä async/await -sovellusmallin.

Perusominaisuuksiin kuuluvat dynaaminen tyypitys, ensimmäisen luokan funktiot, sulkeet ja prototyyppipohjainen periytyminen. Moderni JavaScript tukee myös luokkia, moduuleita, asynkronista ohjelmointia ja laajennettua standardikirjastoa. Käytännössä suuri osa ohjelmoinnista riippuu isäntäympäristöstä, joka tarjoaa rajapinnat kuten DOM, Fetch API ja Web Workers.

JavaScript toimii ensisijaisesti asiakkaan puolella selaimessa, mutta palvelinpuolella sitä käytetään Node.js:n, Denon ja vastaavien ajoympäristöjen kautta. Selaimissa JavaScriptin suoritus tapahtuu JavaScript-moottorissa (esimerkiksi V8, SpiderMonkey, JavaScriptCore).

Sovelluskäytössä JavaScript on keskeinen kieli web-kehityksessä, mutta sitä hyödynnetään myös mobiilissa ja työpöytäalustoilla. Ekosysteemiin kuuluvat npm-pakettivarasto, rakennustyökalut kuten webpack ja esbuild, transpilointityökalut kuten Babel sekä TypeScriptin kaltainen superset. Suosittuja kirjasto- ja kehysvalikoimaa ovat React, Angular ja Vue, ja kieltä käytetään myös React Native‑mobile- sekä Electron-pohjaisessa desktop-kehityksessä.