Jätepäästöjä

Jätepäästöjä kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuus, joka liittyy jätteiden keräykseen, käsittelyyn ja hävittämiseen sekä jätevesien käsittelyyn. Suurin osa näistä päästöistä syntyy orgaanisen jätteen hapettomasta hajoamisesta sekä biologisista prosesseista jätevesissä.

Kaatopaikoilla ja jätevesien käsittelyssä päästöt syntyvät ennen kaikkea metaanista (CH4) ja dityppioksidista (N2O). Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, ja osa kaatopaikkakaasuista voidaan kerätä ja hyödyntää biokaasuna. Jätteenpoltto ja energiantuotanto voivat aiheuttaa lisäpäästöjä, yleensä hiilidioksidia (CO2), sekä muita pienhiukkas- ja rakenteellisia päästöjä polttoaineen mukaan.

Valtaosa jätepäästöistä ilmoitetaan CO2-ekvivalentteina (CO2e) ilmastonmuutoksen kannalta. Päästöihin vaikuttavat jätteen koostumus, käsittelytekniikat sekä logistiikka, kuten kuljetusten etäisyydet ja energiankulutus.

Mitigointi perustuu jätteen määrän ja lajittelun vähentämiseen sekä kierrätyksen, kompostoinnin ja biokaasun tuotannon tehostamiseen. Kaatopaikkakaasujen keräys ja hyödyntäminen sekä energiatehokkaat jätteenpolttoratkaisut pienentävät päästöjä. Myös materiaalikierron laajentaminen ja jätteen lähde-separointi voivat merkittävästi vähentää ilmastovaikutuksia.

Jätepäästöjä seurataan osana ilmastopolitiikkaa sekä EU:n että Suomen lainsäädännön puitteissa. Direktiivit ohjaavat jätteiden käsittelyä ja päästöjen vähentämistä.

---