Integraatiotestauksessa

Integraatiotestauksessa arvioidaan, miten ohjelmiston moduulit toimivat yhdessä. Sen tarkoituksena on varmistaa rajapintojen, tiedonsiirron ja tapahtumien kulun oikeellisuus sekä se, että vuorovaikutus toimii luotettavasti erilaisten käyttötapausten äärellä.

Testauksen kohteena ovat moduulien välistä yhteistyötä kuvaavat rajapinnat, tietovirrat ja virheenkäsittely. Integraatiotestaus etsii integraatiokohtaisia virheitä, joita yksikkötestauksessa ei välttämättä havaita, sekä varmistaa, että muutokset yhteenkuuluvasti vaikuttavat koko järjestelmään.

Testauslähestymistapoja ovat osittainen (incremental) sekä kokonaisvaltaisempi (big bang) lähestyminen, sekä top-down- tai bottom-up-tekniikat tai hybridi. Mikäli mahdollista, käytetään sopimustestausta (contract testing) ja rajapintojen testausta, jotta moduulit sitoutuvat yhteisesti sovittuihin odotuksiin.

Käytännössä integraatiotestaus hyödyntää stubeja ja mockeja puuttuvien tai vielä kehitteillä olevien moduulien tilalle, sekä ylläpitää automatisoitua testikirjastoa ja API-testauksia. Testausta tukevat välineet voivat kattaa sekä yksittäisten rajapintojen että koko vuorovaikutusketjun testaamisen.

Testausympäristö on erillinen tuotantoympäristöstä, jossa data on suunniteltu ja hallinnoitu turvallisesti. Testit suunnitellaan siten, että ne kattavat rajapintojen oikeellisuuden, virhetilanteet sekä suorituskyvyn riittävyyden.

Integraatiotestaus sijoittuu yksikkötestauksen ja järjestelmätestauksen välimaastoon. Sen tulokset ohjaavat vikojen paikantamista sekä laadun varmistamista ja tukevat jatkuvaa integraatiota sekä regressiotestausta.