Infrapunasensoroinnilla

Infrapunasensoroinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa hyödynnetään infrapunasäteilyä kohteiden havaitsemiseen ja mittaamiseen. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on pidempi kuin näkyvän valon, mutta lyhyempi kuin mikroaaltosäteilyn. Kaikki kohteet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, säteilevät infrapunasäteilyä. Sensorit, joita kutsutaan infrapunatunnistimiksi, voivat havaita tämän säteilyn ja muuttaa sen sähköiseksi signaaliksi.

Erilaisia infrapunatunnistimia on olemassa, ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: termiset ja kvanttitunnistimet. Termiset tunnistimet mittaavat infrapunasäteilyn aiheuttamaa lämpötilan muutosta itse tunnistimessa. Näitä ovat esimerkiksi termopilit ja bolometrit. Kvanttitunnistimet puolestaan hyödyntävät infrapunasäteilyn vuorovaikutusta puolijohdemateriaalin kanssa, mikä johtaa sähköisen ominaisuuden muutokseen, kuten resistanssin tai jännitteen muutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi fotokonduktiiviset ja fotovoltaiset tunnistimet.

Infrapunasensorointia käytetään monissa eri sovelluksissa. Yksi yleisimmistä on lämpökamerat, jotka visualisoivat kohteiden lämpötilajakaumaa. Tätä hyödynnetään esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden tarkastuksessa, teollisuuden prosessien valvonnassa ja lääketieteellisessä diagnostiikassa. Muita käyttökohteita ovat liiketunnistimet ovissa ja hälytysjärjestelmissä, etäisyysmittausjärjestelmät, kaasuanalyysi ja tieteellinen tutkimus. Sensorien herkkyys ja aallonpituusalue riippuvat käyttötarkoituksesta.