Influenssaviruksia

Influenssavirus on influenssin aiheuttava viruskanta, joka kuuluu Orthomyxoviridae-heimoon. Ne ovat enveloped-viruksia, joiden genome on segmentoitunut ja negatiivissensuuri yksijuosteinen RNA. Segmenttien määrä on kahdeksan, mikä mahdollistaa kantojen geneettisen vaihtelun ja uudelleenjakautumisen.

Influenssivirusja jaetaan pääosin kahteen ihmisillä esiintyvään luokkaan: Influenza A ja Influenza B. Influenza A voi tarttua useisiin nisäkäslajeihin sekä linnustoon, ja sitä pidetään pääasiallisena pandemiariskinä. Influenza B infektoi pääasiassa ihmisiä ja kelia sekä hallittavia nisäkkäitä, ja sen vaihtelu on vähemmän äkillistä kuin A-viruksessa. Hemagglutininia (H) ja neuraminidaasia (N) ilmaisevat pinnan proteiinit määrittävät viruksen alatyyppien (esim. H1N1, H3N2, N1, N2) ominaisuudet.

Influenssavirukset ovat antigenisen driftin (pienet mutaatiot) sekä driftin ja shiftin (geenin uudelleenjakautuminen) seurauksena jatkuvassa muuttuvuudessa. Tämä selittää sekä vuosittaiset kausivirukset että historialliset pandemiat. Epidemioissa voimistavat tekijät ovat kausittaiset vaihtelut sekä ympäristötekijät; kokonaiskuolleisuus vaihtelee ryhmittäin.

Ennakoimisessa korostuvat rokottaminen ja terveydenhuollon valvonta. Kaudellinen rokotus sisältää yleensä H-kantojen H1N1- ja H3N2 sekä B-lajien valmiudet. Hoito kuuluu nesteytys, lepo sekä antiviraalit kuten oseltamiviiri tai zanamiviiri käytössä silloin kun hoito aloitetaan varhain. Influenssavirukset muodostavat vuosittaisen kansanterveydellisen haasteen ja niitä seurataan kansainvälisesti WHO:n GISRS-verkostossa.