Immuunireitteihin

Immuunireitteihin viitataan immuunijärjestelmän aktivoitumiseen ja viestintään johtaviin ketjuihin, jotka ohjaavat tunnistusta, vasteita ja muistia. Ne jaetaan pääosin kahteen haaraan: luontaiseen (innate) ja adaptiiviseen immuunivasteeseen. Luontainen suojelu sisältää esteet, fagosyytit ja tulehdusvasteen sekä perinnölliset tunnistusreseptorit, kuten PRR:t (esim. TLR:t), jotka havaitsevat patogeenien yleisiä rakenteita. Näiden signaalien kautta käynnistyvät sytokiinit, kemokiinit ja komplementtijärjestelmän aktivaatio, mikä nopeuttaa puolustusreaktiota ja paikallaolijoiden määrää.

Adaptiivinen reitti perustuu antigeenien tunnistamiseen ja T- sekä B-solujen aktivaatioon. Dendriittiset solut esittävät antigeeneja MHC-molekyylien kautta ja aktivoivat T-solut; B-solut tuottavat vasta-aineita ja muodostavat muistivasteen. Tämä vaste käynnistyy klonaalisella laajentumisella ja etenee erilaistuneisiin efektorisoluihin sekä muistin kehittymiseen, mikä mahdollistaa nopeamman ja vahvemman vasteen uudessa kohtaamisessa.

Immuunireitteihin liittyy myös solujen liikettä imusolmukkeisiin ja kiertoon sekä limakalvojen immunologinen järjestelmä (MALT). Sytokiinien, chemokinejen ja muiden signaalien koordinaatio varmistaa, että vaste on oikea-aikainen ja kohdennettu.

Sovellukset: immuunireitteihin pohjautuvat lähestymistavat ovat keskeisiä rokotteissa, immunoterapiassa ja autoimmuunien hoidossa. Tutkimus reittien kartoituksesta ja niiden säätelemisestä hyödyntää transkriptomista ja proteomista dataa sairauksien ymmärtämisessä ja hoitojen kehittämisessä.