Immuunijuurta

Immuunijuurta on käsite, jota käytetään joissakin yhteyksissä immunologiassa kuvaamaan immuunijärjestelmän vastauksien taustalla olevia perustätekijöitä tai “juurisyitä”. Se ei ole vakiintunut tieteellinen termi, vaan enemmänkin kuvaileva tai teoreettinen käsitte, jolla pyritään hahmottamaan, mikä muovaa immuunivasteita.

Etymologisesti immuunijuurta yhdistää immuuni-merkityksen eli suojautumisen kyvyn sekä juurta-sanan viittauksen alkuperään ja perimmäisiin syihin. Käytännössä kyse on tutkimuksellisesta näkökulmasta, jossa tarkastellaan, miten geneettiset tekijät, kehitysvaiheet, varhaiset ympäristö- ja kehitystapahtumat sekä mikrobiomin koostumus yhdessä säätelevät immuunijärjestelmän toimintaa ja immunologista muovautumista. Termi jonka mukaan immuunijuurta voi sisältää sekä synnynnäisiä että hankittuja (oppimisen ja muokkauksen kautta tapahtuvia) mekanismeja.

Sovellukset ja käyttökontekstit ovat usein teoreettisia tai ikusiltoja. Varhaislapsuuden kokemukset, rokotteiden vaikutukset, epigenetiikka sekä mikrobiomin vuorovaikutukset voivat toimia esimerkkeinä siitä, miten immuunijuurta voisi tarkastella tutkimuksessa immuunijärjestelmän “juurisyitä” – eli se, mikä asettaa vasteet ja säätelytulevaisuudessa.

Kritiikkiä arvioidaan terminä sen epätarkan määritelmän vuoksi. Immuunijuurta voi johtaa liiallisen yleistäviin tai epäilyksiin deterministisyydestä; siksi sen käyttö kannattaa suhteuttaa selkeästi kontekstiin ja täydentää täsmällisemmillä käsitteillä. Lähisukulaisia käsitteitä ovat immunogenetiikka, immunologinen kehitys, epigenetiikka ja mikrobiomin tutkimus.