Ilmauksenverbejä

Ilmauksenverbejä, tai ilmaisun verbejä, ovat verbejä, jotka ilmaisevat sitä, miten jokin väite, ajatus tai havainto esitetään, sen sijaan mitä itse väite väittää. Niillä kuvataan puhujan suhtautumista, varmuutta, lähdettä tai tapaa ilmaista asioita. Ne kuuluvat laajemman puhekielen ja lauseenjäsennysten tutkimuksen piiriin ja voivat sisältää sekä puhetta että ajattelua koskevia merkityksiä.

Tyypillisesti ilmauksenverbit kattavat sekä puhe- että ajatusilmaisun. Esimerkkejä ovat verbit kuten sanoa, väittää, uskoa, ajatella, kysyä sekä havaintoa ja kuulemista ilmentävät verbit kuten kuulla, nähdä. Näillä verbeillä on usein mahdollisuus ottaa alilause, joka kertoo sisällön: että-lauseen voi käyttää, esimerkiksi Luulen, että tämä on ratkaisu. Kuulen hänen laulavan tarkoittaa havaintoon perustuvaa ilmennystä. Verbit voivat myös välittää puhujan asenteen: varmasti, epäillen, todettavasti ja muuta vastaavaa.

Syntaktisesti ilmauksenverbit ohjaavat usein alilauseen ja voivat esiintyä sekä suoran puheen että epäsuoran puheen yhteydessä. Ne voivat ilmentää evidentialiteettia (lähde- tai varmuusmerkkien) sekä kieltäytymistä tai myönteistä suhtautumista, jolloin lukijalle välittyy, miltä pohjalta väite esitetään.

Ilmauksenverbejä käytetään laajasti muun muassa kirjoitettavassa kielessä, keskustelussa ja keskustelun analysoinnissa. Ne auttavat erottamaan, mikä väitetään ja miten se esitetään, sekä millaista attitudia tai uskottavuutta tekijä väitteelle antaa. Käyttö voi vaihdella kontekstin, kielenkäyttötavan ja pragmaattisten tarkoitusperien mukaan.