ICDimplantointi

ICD-implantointi tarkoittaa implantoitavan cardioverter-defibrillaattorin (ICD) asettamista kehon alle rintakehän alueelle sekä sydämeen johtimien viemistä. Laitteen tehtävä on havaita vakavat rytmihäiriöt, kuten ventrikulaarinen tachykardia tai fibrillaatio, ja antaa tarvittaessa sähköiskun palauttaakseen normaalin rytmin tai estääkseen äkillisen kuoleman riskin.

Indikaatiot ICD-implantoinnille jaetaan primaariseen ja toisen varmistuksen perusteisiin. Primaariperusteinen ICD-implantointi annetaan potilaille, joilla on suurentunut kuolemanriski sydäninfarktin tai sydämen vajaatoiminnan jälkeen ja joiden vasemman kamman pumppausfunktio on alentunut (esimerkiksi LVEF ≤35 %). Sekundaarinen, eli toisen varmistuksen tapauksissa, ICDlaite käytetään potilaille, jotka ovat aiemmin kokeneet elvytysyrityksen tai vaarallisen ventrikulaarisen rytmihäiriön.

Menettely on kirurginen toimenpide, jonka aikana potilas on yleensä nukutuksessa tai riittävässä Sedaatiossa. Levin johtimia johdetaan suurvaltimo- tai laskimokanavia pitkin sydämeen (yleisesti oikeaan eteiseen ja oikeaan kammioon) ja liitetään generaattoriin, joka sijoitetaan rintakehän alle. Toimenpide kestää noin 1–4 tuntia ja potilas voi jäädä sairaalaan seuraamaan potilasturvallisuutta.

Riskiin kuuluu infektion, johtojen siirtymisen, pneumothoraxin, verenvuodon, laitteen vian sekä epäasianmukaiset iskututkat. Jälkiseuranta sisältää laitteen ohjelmoinnin ja toimintojen tarkastamisen sekä pariston keston arvioinnin, joka on tyypillisesti 5–7 vuotta riippuen käytöstä. Etäseuranta yleistyy. Modernit ICD-laitteet voivat olla MRI-ehdollisia tietyin rajoituksin; ennen magneettialtistuksia tulee tarkistaa laitteen ohjeet. Potilaita neuvotaan välttämään voimakkaita magneettikenttiä ja noudattamaan lääketieteen ammattilaisten antamia ohjeita.