Höyrystymisellä

Höyrystyminen on fysikaalinen prosessi, jossa aine muuttuu nestemäisestä olomuodosta kaasumaiseen eli höyryksi. Tämä tapahtuu, kun aineen molekyylit saavat riittävästi energiaa voittaakseen toisiinsa kohdistuvat vetovoimat ja päästäkseen vapaaksi nestemäisestä faasista. Höyrystyminen voi tapahtua mistä tahansa nesteen lämpötilasta, mutta se kiihtyy lämpötilan noustessa. Paineella on myös vaikutusta höyrystymiseen; korkeampi paine hidastaa sitä, kun taas matalampi paine nopeuttaa.

Prosessiin liittyy energian imeytymistä, eli höyrystyminen on endoterminen tapahtuma. Tämä selittää esimerkiksi hikoilun viilentävän vaikutuksen: kehon lämmöstä haihtuva vesi sitoo lämpöenergiaa. Höyrystymistä tapahtuu jatkuvasti nesteen pinnalla, ja tätä kutsutaan haihdutukseksi. Kun nesteen lämpötila nousee sen kiehumispisteeseen, höyrystyminen tapahtuu nopeasti koko nesteen tilavuudessa, ja tätä kutsutaan kiehumiseksi.

Veden kiertokulussa höyrystyminen on keskeinen vaihe. Auringon säteilyn lämmittämä vesi meristä, järvistä ja muista vesistöistä haihtuu ilmakehään, muodostaen vesihöyryä. Tämä vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sataa lopulta takaisin maahan, jatkaen sykliä. Höyrystymistä hyödynnetään monissa teollisissa prosesseissa, kuten tislaus- ja kuivausmenetelmissä. Myös luonnossa monet ilmiöt, kuten aavikon kuivuus tai kosteuden haihtuminen kasvien lehdistä (transpiraatio), perustuvat höyrystymiseen.