Huomioimattomuus

Huomioimattomuus on ilmiö, jossa yksilö ei kiinnitä huomiota tai huomioi tiettyjä ärsykkeitä, tapahtumia tai muiden tarpeita. Se voi ilmetä sekä tahdonalaisena valintana että tiedostamattomana käsittelemisen puutteena. Termi muodostuu sanoista huomio ja -mattomuus, ja sitä käytetään sekä kognitiivisissa että sosiaalisissa yhteyksissä.

Käsite sijoittuu kognitiivisen psykologian piiriin, jossa sitä täydennetään käsitteillä kuten valikoiva huomio ja inattentional blindness. Huomioimattomuus ei välttämättä tarkoita epäkohtuutta, vaan usein rajoituksia huomion kapasiteetissa, ajankäytössä tai ympäristön ärsykkeiden runsaudessa. Se voi myös johtua tahdosta tai tavoitteista, jolloin huomion suuntaa priorisoidaan tiettyihin asioihin.

Syytekijöitä ovat kognitiivinen kuormitus, väsymys, tottuminen, ympäristön ärsykkeiden määrä sekä aikapaine. Ihminen saattaa myös ohittaa asioita tarkoituksella, esimerkiksi välttääkseen ristiriitoja tai keskittyäkseen tärkeämpinä pitämäänsä tehtävään. Huomioimattomuus voi ilmetä sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi ohitettujen ohjeiden tai toisten näkökulmien sivuuttamisen kautta.

Seurauksia ovat turvallisuusriskit, väärinkäsitykset, tiedonvälityksen epäonnistumiset sekä sosiaaliset konfliktit. Arjessa, työelämässä ja mediaympäristössä huomioimattomuus voi ilmetä esimerkiksi ohitettujen ohjeiden seuraamattomuutena tai toisten palautteen huomiotta jättämisenä.

Tutkimuksessa huomioimattomuutta käsitellään monin tavoin, mukaan lukien ilmiöt kuten valikoiva huomio ja inattentional blindness. Tunnettu esimerkki on gorillakoe, jossa ihmiset ovat tietoisia tapahtumasta, mutta eivät huomaa odottamatonta, kun heidän huomionsa on muualla. Vähentämiseksi suositellaan rakenteellisia toimia, kuten selkeitä ohjeita, muistutuksia, tehtävälistoja ja suunnittelua, sekä käyttöliittymäsuunnittelua, joka tukee huomion suuntaamista ja palautetta.