Huijaaminen

Huijaaminen tarkoittaa tahallista valheellista tai harhaanjohtavaa toimintaa, jolla toista ihmistä johdetaan harhaan ja pyritään hyötymään siitä taloudellisesti, sosiaalisesti tai muuten. Huijaaminen voi kohdistua yksilöihin, ryhmiin tai organisaatioihin ja se voi ilmetä sekä pienessä arkipäiväisessä valheessa että järjestettynä petoksena.

Tyypillisiä muotoja ovat valheellisten väitteiden esittäminen, olennaisten faktojen salaaminen, lupauksen antaminen, jota ei aio pitää, sekä toisen luottamuksen väärinkäyttö. Digitaalisessa ympäristössä yleisiä muotoja ovat huijaukset, kuten phishing, identiteettivarkaus, ja muut sosiaalisen manipuloinnin keinoilla toteutetut petokset. Huijaaminen voi tapahtua esimerkiksi työpaikalla, kaupankäynnissä, suhteissa tai kilpailutilanteissa.

Lainsäädäntöön liittyvien seikkojen osalta huijaaminen voi täyttää petoksen tunnusmerkistön rikoslaissa, jos valheellinen toiminta aiheuttaa toiselle vahinkoa tai taloudellista hyötyä toisen kustannuksella. Lisäksi kuluttajansuojalainsäädäntö sekä vahingonkorvauslainsäädäntö voivat tarjota keinoja korjaaville toimenpiteille silloin, kun kyse on kuluttajille suunnatuista huijauksista. Eri tilanteissa huijaaminen voi siten olla sekä rikos että sopimusoikeudellinen riita.

Vaikutukset voivat olla vakavia: taloudelliset menetykset, luottamuksen ja yhteistyön menettäminen sekä yksilön ja yhteisön maineen vahingoittuminen. Ehkäisyssä korostuvat varovaisuus ja tietoisuus, tietojen tarkistaminen, epäilyttävien pyytösten kyseenalaistaminen sekä vahvojen turvatoimien ja todennusmenetelmien käyttö.