Hillittääsanaan

Hillittääsanaan on ehdotettu suomalainen termi kuvaamaan ilmiötä, jossa vahva tai kiistanalainen sana upotetaan pehmentämisen ja viittauskeinoin siten, että sen vaikutus lievenee. Tavoitteena on kuvailla tilannetta, jossa sanan voimakkuus ei näytäkään suoraan, vaan sitä ympäröivät ilmaukset ja rakenteet hallitsevat sen vaikutusta. Käsitteellä ei ole vielä vakiintunutta asemaa kielitieteen terminologiassa, mutta sitä käytetään keskusteluissa kuvailemaan tätä retorista käytäntöä.

Käytännössä hillittääsanaan viittaa siihen, että sana sijoitetaan tai esitetään siten, että sen merkitys ei ole välitöntä tai kiistaton. Tapa on yleisempi julkisessa puheessa, politiikassa ja mediakeskusteluissa, joissa sanavalinnat halutaan sopeuttaa yleisöön tai moderointiperiaatteisiin.

Yleisiä ilmaisutapoja ovat esimerkiksi lisäpehmennykset (mahdollisesti, ehkä), epävarmuuden ilmaiseminen, lauserakenteen kiertäminen sekä epämääräiset tai yleiskäsitteet, jotka edelleen viittaavat vahvaan väittämään. Esimerkkejä:

- Suora: "Se on virheellinen ratkaisu." Hillittävä: "Tässä voidaan nähdä piirteitä, joiden oikeellisuutta on syytä tarkastella lisäselvityin."

- Suora: "Hän valehtelee." Hillittävä: "Hänen väitteensä vaativat kriittistä tarkastelua paikkansapitävyyden osalta."

Keskustelussa hillittääsanaan voi herättää sekä kiinnostusta ilmiön tarkempiin rajauksiin että keskustelua siitä, miten paljon yksi sana voi määrätä ymmärrystä. Nykykielessä termi ei ole vakiintunut, mutta se tarjoaa lyhyen käsitteellisen keinon kuvailla tätä yleistä retorista trendiä.