Hiilivetyyhdisteet

Hiilivetyyhdisteet ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat vain hiili- ja vetyatomeista. Niitä on lukemattomia määriä, ja ne muodostavat suurimman osan fossiilisten polttoaineiden sekä monien petrokemiallisten raaka-ainojen lähteistä. Hiilivedykset voidaan jakaa pääosin kolmeen ryhmään: tyydyttyneisiin alkaaneihin, tyydyttymättömiin alkeeneihin ja alkyneihin sekä aromaattisiin hiilivetyihin. Tyydytyneet alkaanit sisältävät vain yksinkertaisia C–C-sidoksia, kun taas tyydyttymättömät sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksia. Aromaattiset hiilivedyt muodostavat vakaiden, säännöllisten renkaiden rakenteita, jotka ovat ominaisia tälle ryhmälle.

Esimerkkejä alkaaneista ovat metaani, etaani, propaani ja butaani. Alkeeneihin ja alkyyneihin kuuluvat yhdisteet ovat reaktiivisempia ja niitä käytetään muun muassa raaka-aineina polymeereissä ja muissa kemianteollisuuden prosesseissa. Aromaattiset hiilivedyt, kuten bentseeni ja sen johdannaiset, ovat tärkeitä teollisuudelle, mutta osa niistä on terveydelle haitallisia ja niitä säädellään tiukasti.

Löytyvyys ja esiintyminen: hiilivetyt ovat yleisiä maakaasussa ja öljyssä sekä niihin liittyvissä tuotteissa. Luonnossa ne voivat esiintyä vapaina kaasuina tai nestemäisinä sekä mikro- että makromaisissa yhdisteissä. Käyttötarkoitukset: ne toimivat polttoaineina, liuottimina sekä monien muovien ja muiden kemikaalien valmistuksessa. Ympäristövaikutukset: polttamisesta syntyvät päästöt sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) vaikuttavat ilmanlaatuun; osa hiilivedyistä voi olla terveydelle haitallisia tai syöpää aiheuttavia, erityisesti aromaattiset ja PAH-yhdisteet. Turvallisuus: useimmat hiilivedyt ovat helposti syttyviä, ja niiden käsittely sekä varastointi vaativat asianmukaisia varotoimia.