Hiekanjyvistä

Hiekanjyvistä tarkoittaa hiekanjyviä, eli yksittäisiä hiekankiteitä, jotka yhdessä muodostavat hiekan. Hiekka koostuu erikokoisista kiviluusta ja mineraaleista irronneista hiukkasista, joille on tullut erottuvaksi pesty ja kuljetettu matkan varrella. Hiekanjyvien koko määritellään yleisimmin Wentworthin asteikolla ja ne ovat kooltaan noin 0,063–2 millimetriä halkaisiljoiltaan. Eri kokoja kutsutaan yleensä hyvin hienosta hiekasta keskikokoiseen ja karkeaan hiekkaan.

Hiekankuljetus ja muotoutuminen johtuvat usein veden, ilman tai jääen liikkeestä. Hiekanjyvistä kulkeutuvat virtauksessa ja tuulen vaikutuksesta ja kerrostuvat vedenalaisiin, rannikkovesi- tai hiekka-aavikoihin. Yksi hiekkan muodostumisen tärkeä piirre on rakeiden muoto: pyöristyneet hiekanjyvät ovat usein pitkän kuljetusmatkan tulos, kun taas teräväreunaiset voivat kertoa vähäisemmästä kuljetuksesta tai uudemmasta alkuperästä. Hiekan koostumus vaihtelee; yleisin mineraalipitoinen hiekanjyvä on kvartsia, mutta se voi sisältää myös kvartsin lisäksi feldsparia, pala- ja muuten kiviainekseen kuuluvia aineksia sekä raskaita mineraaleja.

Hiekanjyvistä käytetään laajasti: rakentamisessa ja sementtituotteissa, lasin valmistuksessa korkealaatuisen piidioksidin vuoksi sekä suodatin- ja puutarha-, maisema- ja urheilukäytössä. Granulometrinen analyysi, esimerkiksi siiviläerottelu, mahdollistaa hiekanjyvien koonjaon ja jakeen määrittämisen. Hiekan elinkaari ja muokkaus voivat vaikuttaa ympäristöön, kuten sedimenttikuormitukseen ja vedenlaatuun.