Henkilöllisyydensuojaus

Henkilöllisyydensuojaus tarkoittaa yksilön identiteetin ja siihen liittyvien henkilötietojen suojaamista sekä luvattomalta käytöltä että julkisuudelta. Se kattaa sekä tiedon luottamuksellisuuden että sen oikean ja tarkoituksenmukaisen käsittelyn sekä yksilön kontrollin omiin tietoihinsa.

Se koskee sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin toimintoja, joissa henkilötietoja kerätään, tallennetaan tai jaetaan. Tavoitteena on estää identiteettivarkauksia, väärinkäytöksiä ja liiallista tiedon paljastamista sekä turvata yksilön oikeus yksityisyyteen.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä Suomen henkilötietolaki määrittelevät, miten henkilötietoja saa käsitellä. Rekisteröidyillä on oikeuksia, kuten pääsyoikeus tietoihin, oikaisuoikeus, poistaminen, käsittelyn rajoittaminen sekä vastustamisen oikeus. Organisaatioilla on velvollisuus tehostaa tietoturvaa, toteuttaa tietosuoja-vaikutusten arviointeja ja ilmoittaa tietoturvaloukkauksista.

Keskeisiä menettelytapoja ovat tietojen minimointi, pseudonymisointi, salaus, pääsynhallinta sekä vahva tunnistaminen. Yksilöille suunnattuja keinoja ovat varovainen henkilötietojen jakaminen, vahvat salasanat, kaksivaiheinen tunnistus ja tilien monitorointi. Julkisissa palveluissa käytetään sähköisiä tunnistusmenetelmiä, kuten eID ja Suomi.fi-tunnistusta.

Haasteisiin kuuluvat tietomurrot, identiteettivarkaus, phishing-iskut ja kansainväliset tiedonsiirrot sekä teknisten järjestelmien monimutkaisuus. Tehokkaan henkilöllisyydensuojaus edellyttää sekä lainsäädännön että teknisten ratkaisujen jatkuvaa kehittämistä sekä käyttäjäkoulutusta ja valvontaa.