Heiluttamista

Heiluttamista on suomenkielinen termi, joka kuvaa jonkin esineen tai kehon osan liikuttelemista edestakaisin tai rytmikkäästi. Sanaa muodostaa verbi heiluttaa, ja perusmuoto heiluttaminen tarkoittaa liikkumista, keinumista tai heiluttelua. Heiluttamisen käsite kattaa sekä lyhyet että pidempiä liikkeitä ja voi viitata sekä tarkoitukselliseen eleeseen että arkipäiväiseen liikkeeseen.

Käyttöyhteyksiä on runsaasti eri konteksteissa: arjessa, kulttuurissa, urheilussa, musiikissa ja tapahtumateksteissä. Esimerkkejä ovat liput, jotka liehuvat ja heiluttavat tuulessa, sekä ihmiset, jotka heiluttavat käsiään tervehtiessään tai kannustaessaan yleisöä. Myös tanssissa ja esiintymisissä käytetään viittäviä liikkeitä, joissa vartaloa ja raajoja liikutellaan rytmin mukaan.

Kielessä heiluttamista ja sen muotoja käytetään yleisesti kuvaamaan toistuvaa tai tarkoituksellista liikettä. Saksan kielen kaltaisiin termologioihin viittaaminen ei ole tarpeen tässä yhteydessä; Suomessa termi on neutraali ja kuvaileva. Kirjalliset ja puhutut ilmaisut voivat käyttää muotoa heiluttamista esimerkiksi lauseissa, joissa puhutaan osana toiminnan määrää tai yksittäisestä liikkeestä: hänen heiluttamistaan käsivarsista, lipun heiluttamisesta tuulessa, tai rytmisen tanssimisen yhteydessä tapahtuvasta heiluttamisesta.