Halonjärjestelmiä

Halonjärjestelmät ovat sammutusjärjestelmiä, jotka käyttävät halonikkuja sammutusaineina. Nämä sammutusaineet, kuten halon 1301 ja halon 1211, ovat tehokkaita monenlaisten palojen sammuttamisessa, erityisesti sähköpalojen ja arvokkaiden laitteiden sammutuksessa, koska ne eivät jätä jälkeensä jäämiä. Halonit toimivat kemiallisesti katkaisemalla palon ketjureaktion.

Halonjärjestelmiä käytettiin aiemmin laajasti erityisesti tiloissa, joissa on herkkää elektroniikkaa, kuten tietokonehuoneissa, datakeskuksissa ja lentokoneissa. Niiden kyky sammuttaa palo nopeasti ja ilman vahinkoa ympäröiville laitteille teki niistä suositun valinnan. Järjestelmät koostuivat tyypillisesti painesäiliöistä, putkistoista ja suuttimista, jotka vapauttivat halonin automaattisesti palon havaittuaan tai manuaalisesti.

Kuitenkin halonikkuja on tunnistettu haitallisiksi otsonikerrokselle ja ilmastonmuutokselle. Montrealin pöytäkirja ja sitä seuraavat sopimukset ovat johtaneet halonikkuja sisältävien tuotteiden tuotannon ja käytön asteittaiseen lopettamiseen. Uusien järjestelmien asentaminen on kielletty, ja olemassa olevia järjestelmiä pyritään korvaamaan ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla, kuten vesi- tai kaasusammutusjärjestelmillä, jotka perustuvat inertteihin kaasuihin tai veteen. Otsonikerrosta heikentävien halonien käyttö on nykyään hyvin rajoitettua ja sallittua vain tietyissä kriittisissä sovelluksissa, joille ei ole vielä saatavilla sopivia vaihtoehtoja.