Hallitusmuotoa

Hallitusmuoto tarkoittaa valtion toimeenpanovallan järjestämistä suhteessa lainsäädäntövaltaan. Se kuvaa, kuka johtaa hallitusta, miten hallitus muodostetaan ja miten se on vastuussa kansalliselle parlamentille tai kansalle. Hallitusmuotoa tarkastellaan usein yhdessä valtiomuodon kanssa, mutta ne ovat erillisiä käsitteitä: valtiomuoto kuvaa esimerkiksi tasavaltaisuuden tai monarkian, kun hallitusmuoto määrittelee toimeenpanon rakenteen.

Parlamentaarinen hallitusmuoto on yleisin monissa demokraattisissa maissa. Siinä hallitus muodostetaan eduskunnan luottamuksen perusteella, ja pääministeri johtaa hallitusta. Eduskunta voi yleisimmin erottaa hallituksen, ja näin ollen hallituksen oikeus hallita on riippuvainen eduskunnan myötävaikutuksesta. Pääministeri ja muun hallituksen jäsenet ovat vastuussa eduskunnalle, eikä heidän asemaansa ratkaista suoraan presidentin tai kuninkaan kautta.

Presidentin hallitusmuoto, eli presidentin johtama toimeenpanovalta, yhdistää valtionpäämiehen ja hallituksen johtamisen. Hallitus ei välttämättä ole riippuvainen eduskunnasta samalla tavalla kuin parlamentaarisessa järjestelmässä, ja toimeenpanovalta on jakautunut eri mekanismein perustuslaissa. Tällöin presidentti voi nimittää tai erottaa hallituksen, ja järjestelmä voi sisältää selkeitä tarkastus- ja tasapainomekanismeja.

Semi-presidential periodissä presidentti ja pääministeri jakavat toimeenpanovallan. Presidentti valitaan yleisillä vaaleilla ja hänellä sekä ensisijainen rooli ulkopolitiikassa että riippuen maasta myös sisäpolitiikassa, kun taas pääministeri johtaa hallitusta ja vastaa eduskunnalle. Tämä järjestelmä yhdistää sekä vahvan presidentin että parlamentaarisen vastuun.

Hallitusmuodon valinnat heijastavat usein poliittisen järjestelmän historiaa ja kulttuuria, ja niitä voidaan soveltaa sekä yksittäisiin maihin että monimutkaisempiin kaksois- tai useampaan tasoon.